Nihilistinen sotakuvaus myyttisen Babylonian noususta

harmegiddo

Lauri Eirola: Harmegiddo
Romaani, 414 s.
Like, 2017

Lauri Eirola jatkaa toisinkoisellaan Harmegiddo esikoisensa Assurin kehrän tarinaa. Romaanin tapahtumat sijoittuvat nykyiseen Lähi-itään noin 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kahden eri sotajoukoissa matkaavan nuorukaisen, Naram-Adarin ja Amel-Mardukin, kohtalot kietoutuvat yhteen armeijoiden valmistautuessa suureen, kansojen tulevaisuuden ratkaisevaan taisteluun.

Harmegiddon eeppinen kerronta on episodimaista, usean eri henkilöhahmon kautta kerrottua. Juonenkuljetus rakentuu monessa kohtaa vastinhenkilöparien, esimerkiksi eri sotajoukkoihin kuuluvien henkilöhahmojen väliseen näkökulman vuorotteluun. Välillä romaanissa edetään varsin suoraviivaisesti sotatapahtumasta toiseen, mutta usein kerronnan katkaisevat hieman irrallisilta tuntuvat henkilöhahmojen unet ja tarinat. Etenkin minäkertoja Naram-Adar näkee paljon näkyjä ja hallusinaatioita, ja välillä tosi ja epätosi tuntuvat sekoittuvan toisiinsa.

Harmegiddon sotakuvaus on makaaberia, jopa nihilististä. Se sisältää groteskin väkivaltaista kuvausta siitä, miten sodassa raadellaan ja murhataan: ”Yksi babylonialaisista otti esiin seipään [– –] työnsi seipään takaapäin assyrialaiseen, juuri niin syvälle että sisuskalut säilyivät ehjinä. Mies ulvoi tuskasta ja hänen silmänsä muljahtelivat. [– –] Seiväs nostettiin pystyyn. [– –] Hän yritti puhua, ja verinen sylki valui hänen suustaan. Kun hän näki nylkykoukut babylonialaisten käsissä, oksennus ryöppysi hänen rinnalleen.”. Sivulta toiselle jatkuvaa väkivaltamässäilyä lukiessa alkaa kaivata jotain muuta. Ajatukset vaihtuvat liiallisen väkivallan etovuudesta itseään toistavan väkivallan kyllästyttävyyteen. Väkivalta tuntuu hallitsevan teoksen kokonaisuutta.

Harmegiddo on historiallisesta aiheestaan huolimatta väkivaltaisuudellaan erityisen ajankohtainen juuri nyt. Raaka väkivalta on yhä tänäkin päivänä läsnä monen Lähi-idässä asuvan elämässä. Romaanissa eri uskonnot kietoutuvat sodankäyntiin vahvasti, mikä on ominaista Lähi-idän nykyisillekin levottomuuksille. Omalla tavallaan romaani tuo ymmärrystä siihen, miksi tilanne Lähi-Idässä on edelleen vaikea.

Eirolan romaani avaa aihekenttäänsä suuntiin, joista olisi voinut ammentaa vastapainoa väkivallalle. Esimerkiksi sotimisen vääryys ja järjettömyys nostetaan kirjassa useaan otteeseen esille, joskin paluuliike on aina takaisin kohti armeijaa ja sotaa. ”Sotiminen on vääryys ihmisiä vastaqn, vaikka jumalat käskisivätkin sotimaan”, kuten Amel-Marduk toteaa. Myös erilaiset ristiriitaiset suhtautumiset sotaan saavat romaanissa tilaa. Esimerkiksi Amel-Mardukin veli Dannu puhuu rauhasta, mutta toimii silti sotaleirin seppänä. Henkilöhahmoilla tuntuu olevan vain vähän vaihtoehtoja, jos ollenkaan.

Harmegiddoa lukiessa ajatukset kääntyvät jatkuvasti kotimaisen kirjallisuuden klassikkoon, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläiseen. Yhtymäkohtana on esimerkiksi se, että molemmat teokset ovat historiallisia romaaneja, jotka ammentavat Egyptin ja Lähi-Idän historiasta. Lisäksi Harmegiddossa on ilmiselviä viittauksia Sinuhe Egyptiläiseen, kuten kärpäsen surinasta puhuminen. Harmegiddossa päähenkilö on kuitenkin sotilas, ja romaani sisältää huomattavasti enemmän väkivaltaa kuin Waltarin teos, jonka päähenkilö on lääkäri.

Verratessani Harmegiddoa useasti Sinuhe Egyptiläiseen, en voinut olla miettimättä, lukisinko kirjaa eri tavalla, jos sekin olisi ilmestynyt heti toisen maailmansodan jälkeen. Kokisinko kirjan silloin kenties kuvastavan sodan kauheuksia, vallan sokaisevaa vaikutusta järjen kustannuksella tai sodan järjettömyyttä? Entä jos olisin tietoinen siitä, mitä Lähi-idässä tapahtui sinä aikana, johon romaanin tapahtumat sijoittuvat? Harmegiddo olisi kaivannut tiiviimpää kerrontaa ja vähemmän väkivaltaa, sillä tällaisenaan se jää suhteellisen sisällöttömäksi. Päällimmäisenä mieleen jää loppumaton väkivallalla ratsastaminen.

Otto Rikka

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s